perjantai 21. helmikuuta 2014

"uni kouluilua"

Sunnuntaina aloiteettiin unikoulu tai no en ole ihan varsinaista unikoulua pitänyt mutta jotain sinne päin kuitenkin. Siirsin Samun sängyn Saran huoneeseen. Ensimmäine yö menikin yllättävän hyvin ja oli vain kaksi herätystä joista aina ensimmäinen menee pelkän veden tai tutin voimin.

Toinen yö oli pätkittäistä ja heräiltiin useamman kerran en oikeastaan pysynyt edes laskuissa mukana. Sen jälkeen yöt on menneet 2 heräämisellä. Ja viime yönä poika yllätti ja heräsi vasta 5 aikaan aamulla ensimmäisen kerran.

Minulla ei ole sydäntä kuunnella sitä kuinka lapsi huutaa joten en varsinaisen hyvin ole ehkä unikoulua hoitanut ja luovutan liian aikaisin syliin oton kanssa. Ensin pinnasänky tuntui olevan kovinkin pelottava paikka ja ainakun laskin Samun sinne alkoi huuto. Nyt poika on alkanut nukahtamaan päivä unille itse kun vien sen melkein nukahtaneena sänkyyn vaikka se katsoo kun lasken sen sinne niin ei ala välittömästi huuto vaan hn kääntää kylkeä ja tuhina jo kuuluu.

Yö syömistä en ole vielä saanut kokonaan pois vaan Samu juo maitoa vielä aamuyöllä 1-2dl. Olen jo ylipäätänsä tyytyväinen siihen että poika nukkuu omassa sängyssä ja erihuoneessa. Nukun itse paljon sikeämpää unta kun normaalisti herään pienimpäänkin inahdukseen ja saatan jopa mennä liian aikaisin katsomaan mikä on hätänä.

Ensimmäiset päivät meni vähän sumussa mutta nyt kuitenkin on elimistö taas alkanut tottumaan näihin herätyksiin eritavavalla ja kun oma unenlaatu on parempaa kuin aikoihin niin luultavasti olenkin pirteämpi kuin kuukausiin. Jospa minulla taas nyt alkaisi riittämään rahkeet paremmin painon pudotus operaatioonkin kun on energiaa paremmin. Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu :)

1 kommentti:

  1. Unikouluja on hirveesti erilaisia. Itsekkään en mitään huudatus unikouluja oo Mirolle pitänyt ja luulenpa että saattais sellaisesta muutenkin jotain "traumoja" jäädä pienelle..

    VastaaPoista