Onnen humua

Tällä viikolla riittäisi tehtävää vaikka kuinka kun on järjestettävänä meidän neidin 1-wee juhlat joita juhlitaan sunnuntaina herkkujen ja lahjojen kera. Uskomatonta ajatella että siitä on kohta vuosi! huh ja niin paljon on mahtunut tähän pieneen lyhyeen aikaan. Sara on taas oppinut kauheesti uusia sanoja joten olen hieman eri mieltä siitä kun sanotaan jos lapsi lähtee aikaisin kävelemään, jää kieli maton alle. Tätä en ole ainakaan meidän tytön kanssa todennut.

Iltapäivällä olisi tarkoitus lähteä ystäväni ja kummitytön kanssa Leikkipuistoon ja Sara tottakai tulee mukaan :) Vähän raitista ilmaakin, tosin sää petti eilen aika pahasti ikkunasta katsottuna ja minulle tulikin kylmä kun oli liian vähän päällä.

Odotan malttamattomana ensi torstaita, ensimmäinen äitiysneuvola olis siis kyseessä, kun alkais olla 10 viikkoa täynnä. Niin siis olen RASKAANA! Alku on mennyt hyvin, väsymys tosin on ollut ihan hirveetä ja pahoinvointi ollut jatkuvaa, mutta en ole siitä sen pahemmin jaksanut valittaa koska tätä niin kovasti odotettiin, Huh outoa että sarasta tulee alkukeväästä isosisko! Voitte vaan kuvitella miten paljon kysymyksiä ja ajatuksia taas mun päässe myllertääkään. Mietin jatkuvasti olenko sitten yhtä hyvä äiti Saralle? Ei kai Sara tunne oloaan ulkopuoliseksi, kaikki tuollaiset kysymykset askarruttaa ja pelottaa, vaikka uskon kyllä olevani hyvä äiti kummallekkin.

Heippa dei