On jo taas aika melkein heittää hyvästit vuodelle 2011. Olen kokenut vuoden varmaan kaikista parhaimmaksi elämäni aikana ja jopa yksi unelmistani on toteutunut tänä vuonna.
Vuosi on ollut kaikin puolin hyvä. Miehen armeija loppui tammikuun alussa, sen jälkeen menimmekin melkein heti kihloihin. Ja jo vuonna 2010 lopullahan sain tietää odottavani saraa. Muutimme yhteiseen kotiin keväällä maalis-huhtikuun vaihteessa, huh siinähän sitä hulinaa olikin oppia elämään toisen kanssa saman katon alla kun oli asunut yksin parivuotta. Elokuussa sara päättikin syntyä maailmaan päivän ennen laskettua aikaa, vaikka oltiin aivan varmoja että tyttö ei synny ennen syyskuuta :) Loppu vuosi onkin mennyt ihan yhdellä hulinalla vaan ja sara kasvaa hirmuista vauhtia, hyvä etten joka päivä pillahda itkuun kun ajattelen että apua mun pieni vauva on jo niin iso. Toisaalta olen huomannut että nyt eletään ehkä vauva aikojen parasta aikaa, on ihana nähdä miten paljon lapsi on kehittynyt jo pelkästään yhdessä viikossa ja miten tänä aamuna en voinut olla hymyilemättä kun sara seurasi televisiosta helinä-keiju elokuvaa ja hymyili niin onnellisen näköisenä. Tosiaan yksi unelmistani on toteutunut olen saanut oman perheen josta olen aina haaveillut.
Ensi vuodelta toivon sitä että minun oma perheeni pysyisi terveenä ja onnellisena. Toivon myös että vanhempani ja sisarukseni voivat hyvin. Toivon perheenlisäystä, jonka aika sitten näyttää suodaanko meille sellaista. Olen haaveillut jo pitkään omakoti talosta, mutta sekin jää vielä nähtäväksi. Toivon myös ystävilleni kaikkea hyvää ja onnellista vuotta 2012.
Ja oikein hyvää uutta vuotta ihan kaikille! :)
Blogini kertoo minun 22-vuotiaan äidin perhe elämästä johon kuuluu mies ja elokuussa -11 syntynyt pieni sara tyttö ja huhtikuussa -13 syntynyt Samu poika. Haaveilen suuresta perheestä, omasta talosta ja terveellisestä/onnellisesta elämästä. Kirjoitan kaikkea mitä nyt vaan mieleen juolahtaa enemmän tietysti varmaan lapsiin liittyvää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti