Raskauksien muuttama keho

Olen monena päivänä katsonut itseäni peilistä ja katsellut vanhoja valokuviani. Minulla on ikävä minun entistä kroppaa. Nyt kannan mukanani kamalan määrän raskaus arpia, suurta povea joka ei onneksi vielä roiku polvissa mutta entä sitten kun ikää tulee lisää? Vaikka kumpaakin lasta odottaessa rasvailin vatsaani monta kertaa päivässä en välttynyt arvilta, vatsani oli valtava, onhan ne alkaneet haalistumaan mutta en koskaan saa niitä pois. Kun katson lapsiani niin on se toki ollut sen arvoista. Entäs sitten roikkuva vatsanahka, olen saanut sitä jo kiinteytymään jonkin verran rasvauksella ja vatsalihas treeneillä, mutta se vaatii aikaa ja paljon!

Tiedän se vaatii töitä että saisin itseni siihen kuntoon että olisi ihanaa katsoa omaa peilikuvaansa, voisi pukea päälle mitä haluaa miettimättä että näytän tässäkin mekossa lenkkimakkaralta. Olen malttamaton odottamaan, teen parhaani mukaan töitä sen eteen että laihdun mutta miksei tulokset voisi näkyä heti samana päivänä :D Puntarille mentäessä näen että kiloja on tippunut mutta peiliin katsoessa en huomaa että mistä kohin.

On myös haastavaa löytää aikaa liikunnalle, käyn vaunuilemassa lasten kanssa ja siinä kyllä tulee kuuma kun työntelee noita tuplissa. Iltaisin käyn yleensä yksin tai ystävän kanssa lenkillä ja sen jälkeen teen lihastreenin kotona. Kuulostaa ehkä pinnalliselta että valitan raskauden muuttamasta vartalosta koska moni maksaisi mitä vain että pystyisivät edes tulemaan raskaaksi, olisi silti ihanaa olla taas itsevarma ja pystyä sanomaan itseään kauniiksi. Onneksi olen edes saanut maailman parhaimmat lahjat siitä vaikka vartaloni onkin muuttanut muotoaan, kaipaisin vain lisää itse varmuutta ja pienen potkun terveellisempään ruokavalioon. Rakastan tehdä hyvää ruokaa, ehkäpä sitä voisi tehdäkkin lisäten enemmän vielä kasviksia ja jättäen turhia hiilareita pois. Tämä on kyllä todellinen haaste tälle vuodelle. Toivon että loppu vuodesta voisin jo olla itsevarmiiimpi ja ulkoisesti kauniimpi ihminen.

Tässä vatsani kuopusta odottaessa viikkoja 35+4, eli jokseenkin oli suurehko olo