uusi vuosi uudet kujeet!

On jo taas aika melkein heittää hyvästit vuodelle 2011. Olen kokenut vuoden varmaan kaikista parhaimmaksi elämäni aikana ja jopa yksi unelmistani on toteutunut tänä vuonna.

Vuosi on ollut kaikin puolin hyvä. Miehen armeija loppui tammikuun alussa, sen jälkeen menimmekin melkein heti kihloihin. Ja jo vuonna 2010 lopullahan sain tietää odottavani saraa. Muutimme yhteiseen kotiin keväällä maalis-huhtikuun vaihteessa, huh siinähän sitä hulinaa olikin oppia elämään toisen kanssa saman katon alla kun oli asunut yksin parivuotta. Elokuussa sara päättikin syntyä maailmaan päivän ennen laskettua aikaa, vaikka oltiin aivan varmoja että tyttö ei synny ennen syyskuuta :) Loppu vuosi onkin mennyt ihan yhdellä hulinalla vaan ja sara kasvaa hirmuista vauhtia, hyvä etten joka päivä pillahda itkuun kun ajattelen että apua mun pieni vauva on jo niin iso. Toisaalta olen huomannut että nyt eletään ehkä vauva aikojen parasta aikaa, on ihana nähdä miten paljon lapsi on kehittynyt jo pelkästään yhdessä viikossa ja miten tänä aamuna en voinut olla hymyilemättä kun sara seurasi televisiosta helinä-keiju elokuvaa ja hymyili niin onnellisen näköisenä. Tosiaan yksi unelmistani on toteutunut olen saanut oman perheen josta olen aina haaveillut.

Ensi vuodelta toivon sitä että minun oma perheeni pysyisi terveenä ja onnellisena. Toivon myös että vanhempani ja sisarukseni voivat hyvin. Toivon perheenlisäystä, jonka aika sitten näyttää suodaanko meille sellaista. Olen haaveillut jo pitkään omakoti talosta, mutta sekin jää vielä nähtäväksi. Toivon myös ystävilleni kaikkea hyvää ja onnellista vuotta 2012.

Ja oikein hyvää uutta vuotta ihan kaikille! :)

kaikki hujan hajan..

Vihdoin ja viimein minulla on aikaa taas istahtaa hieman pidemmäksikin aikaa koneen ääreen. Täällä kun ensin tyttö sairasti korvatulehduksen ja sen jälkeen heti perään alkoi kamala nuha, nyt sattuukin huomenna olemaan 4kuukautis neuvola-lääkäri niin pääsee samalla tarkastuttamaan korvat sun muut. Joulu aatto yönä sara herätteli 1-2 tunnin välein kun oli niin tukkoinen joten oma olotila oli eilen jotain kamaa, minä olen vielä niin huono uninen että uudestaan nukahtaminen on tosissaan vaikeeta.


Joulu tosiaan oli ja meni, ensin vietettiin oma joulu tässä kotona meidän pienen perheen kanssa jonka jälkeen suuntasin vanhempieni luokse tytön kanssa ja käytiin vielä saran isomummolassakin. Molemmat saatiin paljon kivoja lahjoja ja ei oikeestaan tullut mitään turhan päiväistä :) Miehellä kävi niin hyvä tuuri että sai 2 partakonetta joululahjaksi :D Ihanaa silti että joulu on vain kerran vuodessa, kauhee sotku tulee lahjojen avaamisesta, kuusi karistelee neulasia ynm.. Mutta sen sanon että uuteen vuoteen asti herkuttelen täysillä ja tammikuussa alkaa itsensä kiusaus, eli laihdutus operaatio. Tupakan polttokin pitäisi lopettaa mutta tuleekohan liian monta asiaa samaan aikaan.

Huomenna alkaa operaatio syntymäpäivä kakun tekeminen kun 28 pvä pyörähtäisi 20 ikävuotta mittariin. Niin ja äidin pieni kulta on tänään 4 kuukautta vanha, niin se aika vaan menee :) <3

Joulun taikaa

Nyt alkaa olla jo oikeasti joulumieltä itselläkin, kotona on jouluvaloja ja muutamia hassuja joulukoristeita, makuhuoneen nurkkaus on täyttynyt lahja vuoresta kun lahjoja on tullut ostettua pikkusisaruksille, saralle muutama paketti, miehelle ynm ynm :D Joulukorttien askartelu on vielä hieman puolivälissä mutta hyvällä mallillaan, nekin päätin tehä niin että niihin tulee valokuvia. Kivointahan se melkein on saran kuvia käyttää kun toinen on vielä pieni ja kuvan kaunis verrattuna äitiinsä. Ai että oikein odotan joulu ruokaa, paljon paljon kinkkua, laatikoita, rosollia, torttuja mm ja ennen kaikkea suklaata :D sitten onkin hyvä alkaa miettimään mitä suuhun laittaa kun vuosi vaihtuu.

Saran kanssa käytiin kysin käynnillä sivuäänen takia joka olikin nyt hävinnyt kokonaan, ei kuulunu eikä näkyny mitään josta olen tyytyväinen, vaikka olikin niin pienestä asiasta kyse josta ei olisi ollut minkäänlaista haittaa missään vaiheessa elämää, mutta parempi näin kuitenkin oman mielenrauhan kannalta.Eli meillä on terve tyttö joka kasvaa hyvää vauhtia ja mallikkaasti :)

Loppuuko naisen vauvakuume koskaan, musta tuntuu ettei se häviä millään tavalla. Miten ikävä on tuntea lapsen liikkeet, silitellä omaa suurta masuaan, odottaa aina seuraavaa ultra ääntä ja se kun jännää milloin h-hetki koittaa, en malttaisi millään odottaa että pääsen taas kokemaan kaiken sen uudestaan. Yksinkertaisesti se on vaan parasta mielestäni mitä nainen voi kokea. Mutta pitää vielä malttaa odottaa että päästään saralla leikki kaveria tekemään :) 

Hampaita tulollaan?

Meidän neiti on ollut paripäivää hieman äkäisellä päällä, kuumetta ei ole ja minun mielestäni ei vatsa väänteitäkään. Voisiko siis vihdoin ja viimein kyse olla hampaiden puhkeamisesta? Tyttö oikein nauttii siitä kun saa narskuttaa suussaan harsoa tai omia frotee lelujaan, kuolaa tulee kuin vettä hanasta ja jotain on oltava koko aikaa suussa. Yötkin on alkanut olla hieman levottomia. 

Huomenna olisikin sitten kyssi käynti kun saralla on lastenpolilla tarkastus sydämensiivu ääneen liittyen joka tytöllä oli syntyessään, tosin viime neuvola lääkärissä sitä ei oikeastaan enää kuulunut joten toivotaan että ääni olisi jo hävinnyt kokonaan :) 

Itseäni on lapsettanut jo monta päivää nyt kun on lunta, pulkkamäki houkuttelee enemmän kuin koskaan, mutta onneksi pääsemme saran kanssa tätäkin lajia ensivuona testailemaan, tämä talvi on vielä liian aikaista sille touhulle :) Joulukin ovella jo kolkuttelee ja viimeiset lahjat olisi käytävä ostamassa ja loput joulukortit askarreltava. 

Oikein hyvää ja lämmintä joulun odotusta kaikille! :) 

KOPASTA SÄNKYYN

Saatiin eilen vihdoin ja viimein aikaiseksi haettua pinnasänky vanhempieni luota, kun äitiyspakkauksen laatikko alkoin käydä jo hieman ahtaaksi neidin venähtäessä yht älliä yli 5cm. Laitoin pinnasuojukset jossa on kirahvin kuvia, neiti oli illalla hyvin ihmeissään kun katseli sängyssä ympärilleen ja miten pieneltä viattomalta tytöltä sara näyttäkään 120cm pitkässä pinnasängyssään, niin pieni ihminen niin suuressä sängyssään. Tyttö nukkui koko viime yön loistavasti, itse asiassa nukkui niin sikeästi että piti herätä yöllä 2 kertaa katsomaan hengittääkö varmasti Herättiinkin sitten puoli kymmeneltä aamulla niin hymyileväisenä.

Tuli ostettua Saralle sellainen lelu joululahjahjaksi josta kuuluu hirmuisesti erinlaisia ääniä, joten sen lelun kanssa tiedossa on vielä aivan varmasti harmaita hiuksia tai lelun piilotusta kun ei jaksa kuunnella enää pilpatusta, mutta veikkaisin kuitenkin että lapselle siitä on iloa paljon kun nyt tykätään jo niin paljon laulavasta lorukirjasta, sitä jaksellaan katsoakkkin jo pitemmän aikaan. Miehelle on ollut hieman ongelmallista edes löytää joululahjoja kun on jotenkin niin erinlainen persoona ja pitää ihan eri asioista joten olen vain tyytynyt helppoihin ja tarpeellisiin ratkaisuihin, en nyt viitsikkään niitä vielä tähän kirjoittaa ettei pikku linnut laulele mitä joulupukki on tuomassa ;) 

Olen potenut koko viikon kamalaa synnytys kuumetta kun olen katsonut vauva ohjelmia, lukenut muiden synnytyskertomuksia, on ollut ihan sellainen olo että haluan laitokselle ja tulla sieltä taas pienen käärön kanssa pois. Mutta kaikki ajallaan, ehkä onkin parempi että annan saran vauva ajalle ja jatkuvalle kehitykselle nyt kaiken aikani, ennen kuin aletaan toista hankkimaan ja olisihan se helppoa jos toinen osaisi jo kävellä kun toinen olisi tuloillaan, ainakin kun mietin viime raskaus aikaani joka oli loppujen lopuksi melko rankka liikkumis kiellon takia ja kun melkein kaikki nostelukin kiellettiin synnytyksen meinastessa käynnistyä viikolla rv 30. Mutta seuraavaa odotellessa ja ensimmäistä kasvattaen ja rakastaen. Tuntuu että nää synnytys ja vauva kuumeetkin tulee melko aaltoillen tosin aika usein.

Vihdoin aikaa istahtaa tähän koneelle hetkeksi edes blogin ääreen :) Tuntuu että viime päivinä ei ole riittänyt aikaa muulle kun lapselle, kodin siivoukselle ja kaiken maailman joulu hössötykseen. Lahjoja jo kovaa vauhtia ostellaan ja paketoidaan. Tänä aamuna jostain syystä en vain osannut nukkua joten heräsin 5 sängystä ylös, keittämään kahvia vaikka sara nukkuu aamuisin 9 asti. Päätin kerrankin pyhittää aamun siihen että laitan itselleni meikkiä naamaan jotta olisi kiva lähteä aamulla ihmisen näköisenä joulu ostoksille, taas kerran. Luinkin tässä blogeja ja yllätys yllätys aloin pillittämään, kun taas täällä oli osa vauvautuneita, minusta oli aivan mahtavaa lukea synnytys kertomuksia :)  

Perjantaina kävinkin ystävien kanssa katsomassa lord estin keikan, oli kyllä ihan hyvä, mutta ei tullutkaan ihan niitä kaikkia kappaleita jota odotin. Sara toipui kahdessa päivässä rokotuksista, eli siis minun nauravainen ja iloinen tyttö on palannut taas takaisin omaksi itsekseen :) 

Tässä kuussa olisikin päivä ennen minun 20-vuotis päivääni saralle 4-kuukautis neuvola lääkäri, onneksi seuraavat rokotukset tulee vasta 5 kk iässä. Sara on nykyään kauhee kuolamaan ja nyrkit on ihan vallaan suussa ja jossei muuta niin sit purraan äitiä sormesta, miten edes lapsi voi purra niin kovaa vaikkei sillä ole vielä hampaita. kovasti on yritystä liikkua lattialla eteenpäin mutta se ei ihan vielä onnistu. Juttelu vaan lisääntyy ja nauraminen yltyy, aivan ihana lapsi. Vierastus vaihe on oikeastaan tältä erää ohi, ei jakseta huutaa enää niin paljoa muille ihmisille :) 

tässä kuvassa ollaan päivän vaille 3 kuukautisia ja meinataan hymyillä äidille, minun oma säihky silmä <3